Prinsessaunelmia ja pingviinejä

Tsiisus mikä herätys tänään oli! No okei olin jo aamuyöstä hereillä ja yheksän aikaan nousin kattoon kelloo ja hakeen kirjan sänkyyn. Mut sit parinkymmenen minuutin päästä A ryntää mun huoneeseen tukka hulmuten, kiskasee peiton pois päältä ja repii kädestä ylös. "maY komm komm komm, du muss jeztz schnell kommen, NOTFALL!" Olin vähän että hä, onks tää nyt oikeesti joku hätä vai A:n hätä. No ehdin napata rillit silmille ku neiti kisko mut työhuoneeseen; toinen akvaario oli hajonnu yhestä saumasta ja lattia lainehti. Siinä sit loput kalat turvaan toiseen akvaarioon, äkkiä sähköt pois ja kaikki talon pyyhkeet alas. Kiva kuivaaminen, voin kertoa. Akvaarion alla olevat lipastot tietty oli kans sisältöineen läpimärkiä. Jätte kiva.

Eilen oli kyl maailman historian laiskin päivä. Heräsin, olin koneella, kävin suihkussa ja nappasin kirjan sänkyyn ja aloin lukea. No tietysti päivän valtavista rasituksista uupuneena nukahdin, ja heräsin varttia vaille seittämän. Hienoa hienoa hienoa. Kasin jälkeen kuulen, kun I käskee K:ta tuleen kysyyn multa, tuunko kattoon jalkapalloa. Lupaan herralle että tulen, ja raahauduin ekaa kertaa yläkertaan koko päivänä. Peli oli champions ligaa, Schalke 04 vs. ManU, ja Manchester vei kaks nolla. Pelin aikana pakotin vähän kalaa, porkkanoita ja kurkkua alas, ja matsin loputtua menin takas alas. Laitoin The Big bang Theorya latautumaan, mutta nukahdin ennen ku aloin kattoon. Että simmosta. Huomenna lähetään heti aamusta ajeleen isovanhempien luo, vietetään siellä viikonloppua ja kattellaan prinsessahäitä. Ajateltiin ostaa kaikille kruunut, ja pitää oikein prinsessapileet :)


Mutta nyt lisää pääsiäislomailusta. Wien on täynnä upeita rakennuksia. Osa hulppeuksista on palatseja, ja me tietysti tsekattiin niistä pari. Yksi palatseista toimi Sissin "kesämökkinä" sillon vuonna nakki, ja sijaitsee vähän keskustan ulkopuolella. Mistään pikkumökistä ei ookaan ihan kyse, sillä pelkästään pääportin edustalle mahtu mm yhet pääsiäismarkkinat, ja takapihalle muun muassa sellasia pikkujuttuja, ku eriteemaisia puutarhoja, palmutalo, labyrintti, eläintarha ja vaikka mitä muuta. Helteinen lauantai-iltapäivä oli mukava alueella kierellessä.










Kierreltiin pääsiäistorilla (pääsiäisedition joulumarkkinoista pienemmässä mittakaavassa) ja palloiltiin puistossa. Mutta tietysti lasten on päästävä kaltaistensa seuraan, joten marssitiin eläintarhaan! Naureskeltiin, että iskä ja äiti varmaan huokas jo helpotuksesta, että nyt voi rauhassa kierrellä kirkkoja ja museoita, kun lapset on jo niin vanhoja (juniori Pippis 16 vee) mutta eikä mitä, totta kai meijän nyt on eläintarhaan päästävä!

Ronsuja ois voinu pällistellä vaikka kuinka kauan. Vaiks siel haisiki tosi pahalle.



Nää oli kans mun suosikkeja! King Julian -eläimiä! Ei mitään käryy mitä ne on oikeesti.









Ihan mahtava paikka :)

Wiener Schnitzel

Miksei kukaan tuo mul aamupalaa sänkyyn just sillonku ei jaksais raahautuu yläkertaan? On niin kauhian mukavaa vaan hengata sängynpohjalla, kunnella musiikkia ja lueskella blogeja. Oishan mul tos toi jättiläissuklaamuna, mut oon koittanu nyt skarpata ton syömisen kanssa, joten ei suklaata aamiaiseksi.

Nyt ajattelin pläjäyttää ruudun täydeltä kuvia Wienistä. Kaupunki on täynnä upeita rakennuksia ja paikkoja, mutta jos rehellisiä ollaan, en kyllä nyt osaa laittaa tähän mitään asiantuntevaa selostusta tönöjen tarkotuksesta, historiasta ja tiilien määrästä. Mutta kivoja kuvia on, joten bitte schön :)



Näitä kavereita on kaupungissa kaks, ja ne sijaitsee vastakkain. Molemmat toimii nyt museoina, mutta ennen ne oli Itävalta-Unkarin hallitsijoiden talviasuntoja.



Ehittiin vallottaa toinen, taidemuseopuoli. Ja siitäki itseasias vaan toinen puoli, koska se oli niiiiin valtava! Kyseessä oli siis eurooppalaisten mestareiden historiallisia taidonnäytteitä. Upea paikka!
Kirkkoja tuli kierrettyy (ylläri pylläri) muutama sata...

Toinen käymisen arvonen museo on Sissi-museo. Museo kertoo 1800 -luvun puolivälissä hallinneen rakastetun keisarinnan elämästä. Museon upeimmassa osassa, eli siellä, missä oli pukuja, kruunuja, asuintiloja yms, ei tietenkä saanu kuvata, joten kuvasin sit hovin astioita. Niitä oli  paljon ja ne oli kyllä aika makeita.

Eiks se oo ihanaa, ku yrität ottaa kuvaa historiallisesta puistosta/rakennuksesta/patsaasta, ja joku pomppaa kieli ulkona kameran eteen? Kiitos Pippikselle kuvausrauhasta, tuli hyviä kuvia ;) Mulla on abouttes joka toisessa kuvassa Pippan korva/silmä/käsi/matkuri/kieli/joku muu ruumiinosa.



Ei nää kuvat tähän loppunu, joten just wait, lisää Wienin turistikuvia luvassa!

You're frozen when your heart's not open

Eilen kävästiin aurinkoisessa Ddorfissa S2:n kanssa illalla. Euroviisut alkaa jo ihan kunnolla näkyä, metroissa on plakaatteja, joka paikka on täynnä julisteita ja haupparin katto on peittynyt euroopan maiden lipuista. (Suomi on raiteen 16 kohtaa, ihan dm:n sisäänkäynnin edessä) Kotiintulomatkalla mulle kävi carriet, eli löysin yhen rajauskynän ja huulirasvan, jotka luulin jo hukanneeni/heittäneeni vahingossa roskiin, laukun vuorin uumenista. Kotiintultuani menin heti nukkumaan, mutta puoli kahden aikoihin olin vielä hereillä. Hipsin vessaan ja kuulin, että I on hereillä keittiössä, joten liityin seuraan öiseen teen juontiin. Tänä aamuna olin puol kymppi jo hereillä ja kipasin laittaan pesu- ja kuivauskoneen päälle ja nappasin kirjan messiin peiton alle.

Mutta siinä välissä leikin vähän pääsiäispupua! Lapset meinaan tulee tänään takaisin helteiseen Saksaan sateiselta Mallorcalta, ja tietystihän pääsiäispupu on loikkinut puutarhan halki. Viskelin suklaamunia, -karkkeja, -pupuja ynnä muuta sellasta ympäri puskia ja kukkapenkkejä, joita lapset sitten korit kädessä etsii. Eilenki oli pupu käynyt pikaisesti, sillä mä löysin jättimäisen suklaamunan, ja lahjakortin Douglasille kukkapenkistä :) kauhian kivoja pupuja täällä päin. Oltiin syömässä Oma K:n luona, joten eilen ei päässy nälkä yllättämään tän suklaajuhlan takia. Ja tänään jatkuu, huh huh.

Mut nyyyyt takas pääsiäisloman tunnelmiin. Viime tiistaina tosiaan junailtiin Summerin kans Linzin kaupunkiin vastaanottamaan loput meijän klaanista aurinkoiseen Itävaltaan. Päivä pyörittiin kaupunkia kattellen ja ihastellen. Ja samoilla linjoilla mennään; Cutie!

Tiistain jälkeen lomailu jatkui vielä päivän Steyrin pällistelyllä, kunnes torstai otettiin tylypahkajuna Wieniin. Aivan ihanaan Wieniin! Nyt vois vielä vähän lueskella ja nauttia viimeisistä rauhan rippeistä. I meinaa lähti jo hakemaan papulaumaa lentokentältä ja kohta ei tässä talossa olekaan rauhallista hetkeä taas vähään aikaan.

Steyr

Elikkäs, nyt ollaan jälleen kotona nrw:ssä. Kello soi aamulla 4.45 ja nuokuin taksissa lentokentälle. Jo kymmenen aikaan olin kotona,  ja lento oli jopa kymmenen minuuttia etuajassa. Ja mun paikka oli 1D, joten kerranki sain ruoan ekana ja oli jalkatilaa. :P Mut olin ne kyl ansainnuki, niin hemmetinmoinen tappelu ton lennon saamisessa oli.

Mutta siis Itävalta. Sunnuntaina otettiin juna Salzburgista Steyeriin, S:n kotikaupunkiin. Hitsi että osaa olla söpö pikkukaupunki! Niitä hemmetin ylämäkiä lukuunottamatta paikka oli ihan unelma vanhoine rakennuksineen ja vuoristomaisemineen. Tiistaina tuli loput meijän perhesstä Itävaltaan :) Ilma oli koko ajan ihan loistava, aina reilusti yli 20 astetta lämmintä, eikä pilven hattaraakaan.











Tiistaina tsekattiin myös yksi Itävallan suurimmista kaupungeista, Linz, ja vielä myöhemmin itse pääkaupunki Wien. Mutta niistä teen omat jutut, koska latailin tossa kuvia koneelle ja huomasin, että niitä onki sellaset rapiat kolmesataa! Digiajan kirouksia...

The hills are alive with the sound of music

Ihanan kaunis Salzburg - check! Perjantai-iltana rantauduin siis Mozartin ja Sound of Musicin kotihoodeille Itävallan Salzburgiin. Metsästettiin mukavat pari tuntia (no okei ehkä tunti) Summerin kans hostellia, ja löydettyämme sen, suunnattiin maittavan noodeli-illallisen jälkeen sängyn pohjalle keräämään energiaa tulevia päiviä varten. Mä olin ekaa kertaa hostellissa, siis sellasessa, mis on ihan randomei samas huonees ja lakanat piti laittaa ite ja kaikkee, mutta S:n valitsema Yoho oli tosi hyvä :)

Ja lauantai aamupäivistä nenä kohti vanhaa kaupunkia! Salzburg on aika pieni kaupunki, ja ydinkeskusta ja vanha kaupunki on aika kompakti pakkaus.












Kaupungin läpi virtaava Saltzach -joki  on kristallin kirkas. Oikeesti, tosta ois voinu vaikka juoda! Terkkuja vaan sinne Rheiniin ...

Okei, eli Mozart synty ja vähän asu Salzburgissa. Mutta ei siitä nyt ihan joka toinen metri tarvii muistutella! Oikeesti, Mossen naama paloi kyllä aika lahjakkaasti verkkokalvoille ton parin päivän aikana, vaikee arvailla että kuka on tän kaupungin vetonaula, turistimagneetti, markkinointikikka ja kultapoika.









Totta kai sit tsekattiin herran syntymäkoti, ja asuintalo. Ja syötiin Mozartin kuulia hepun kämpällä :P



Vitsi et sekosin ku näin noi vuoret ekan kerran! Ne on niin mielettömän nätit! Kiivettiin jonkun kukkulan huipulla sijaitsevaan linnaan, ja päästiin siellä erilaisiin museoihin, ja opastetulle kierrokselle. Ei huonommat näköalat.







Sunnuntaina kiivettiin vielä samaiselle kukkulalle tsekkamaan luostari, jossa Sound of Musicin Maria asusteli. Kaupungissa on myös mahdollista päästä  opastetulle, elokuva-aiheiselle kierrokselle, ja leffaa hehkutetaan muutenkin yhtä paljon kuin herra Säveltäjää. Meijänkin hostellissa leffa pyöri joka päivä kello 10.20.



Jatkettiin aurinkoista sunnuntaina Mirabell puutarhassa, kunnes kirmastiin junaan kohti Steyeriä.

Eilen pyöriskeltiin Steyerissä, joka on muuten maailman söpöin kaupunki, ja shoppailtiin. Löysin uuden kukkaron, finally! Tänään junailtiin Linziin vastaanottamaan loput meijän klaanista. Pyörittiin päivä kaupungissa, tultiin takas Steyeriin ja mentiin syömään hyvin. Huomenna taas "kotiseutumatkailua" ja torstaina Wien ja Oksupoksu! Caaaan't wait! :)

Packing

Ensinnäkin, kiitos ihan hirveästi ihanista kommenteista viime postauksessa! Niin klisee kun se onkin, niin ekan kerran tajusin "kirjoittaminen on terapiaa" höpötyksen merkityksen. Jatkettiin vielä juttelua S1:n kanssa illalla, ja nyt on huomattavasti parempi olo :)

Nyt mä pakkaan niin pirusti! Huomenna alotan aaupäivistä armottoman pepun kidutuksen ja istun sellaset  rapiat kaheksan tuntia junassa. Haluisin ottaa mahdollisimman paljon mukaan kaikkea, mitä voisin antaa Suomeen vietäväksi, mutta punaisen paholaisen tilavuus on rajallinen. Enää kosmetiikka, ja sit pitäs koittaa sulkee koko laukku.





Luojalle kiitos matkakoista! Ihan kaikesta löytää minikoossa olevia pakkauksia. Täällä ne tosin kulkee nimellä kokeilupakkaus, mutta ajaa asiansa :) Esim piilolinssien käyttäjien elämää on helpotettu aivan loistavlla keksinnöllä. Nestettä saa meinaa sellasissa ampulleissa, joista yhdestä riittää aina yhteen kertaan. Aivan mahtavaa! Ei tarvi raahata painavia ja isoja piilarinestepulloja :) Joo tiiän, niistäki on matkakokoja, mutta nää ampullit on silti vielä kolme kertaa kätevämpiä.

Listen to your heart

Sainpas taas loistavan aasinsillan ahdistukselle. Lueskelin blogeja, jossa yhessä kerrottiin Kaipaus -korusta, johon pystyy tallentamaan korun takaosaan mieluisensa tuoksun. Aivot alko heti kelaan, mitä siihen laittaisin, ja siitä se sitten lähti. Pienen harkinnan jälkeen, arvatkaas mihin mä päädyin. MaY tallentaisia koruunsa Düsseldorfin hauptbahnhofin metrokuilujen tuoksun. Se on paras tuoksu ikinä. Koko haupparin tuoksu. Siihen tuoksuun ja paikkaan liittyy niin paljon muistoja, että itkettää nyt jo. Tajusin meinaa, että enää reilu kaks kuukautta ja mä lähen pois! Toi on käyny iltaisin pari kertaa mielessä, ja siitä on seurannu ihan kauheen paha olo ja ahdistus.

Mä en pahemmin oo tunneihminen. Se ois hienoa olla, ja yleensä neuvonki ihmisiä ajattelemaan sydämellä mielummin ku päällä. Itse vaan en osaa tätä neuvoa noudattaa. Jos nyt ajattelin sydämellä, hakisin täällä opiskelemaan jonnekin kansainväliselle linjalle. Tiedän että saisin täältä tarvittavaksi ajaksi katon pään päälle ja kaiken avun jota tarvitsisin. Aluksi pelottais ja jännittäis, mut silti se tuntuis hyvältä. Tiiän sen. Mutta niinku maY tekee, teen niinkuin pää sanoo. Mulla on opiskelupaikka Tampereen ammattikorkeakoulussa. Pääsiäisenä allekirjoitan paperit, joissa ilmoittaudun tulevalle lukukaudelle läsnäolevaksi. Mulla on kesäduunipaikka loppukesäks tutun taitelijan taidekartanossa Itä-Suomessa. Opiskelupaikka ja talous on siis turvattu. Täällä ne ei olisi. Mutta mitä sitten?

Olin jouluna käymässä Suomessa viikon verran, ja jos rehellisiä ollaan, niin mulla oli ikävä Saksaan. Älkää ymmärtäkö väärin, oli ihan sairaan ihanaa nähdä perhettä ja kotia ja kaikkea, mutta jotenki tuntu hyvältä olla taas täällä. En ikinä olisi arvannut jättäväni sydäntäni tänne näin vahvasti. Kuten sanoin, en ole tunneihminen. Monet sainoivat lähtiessäni, että nyt sä löydät sieltä jonkun miehen ja jäät sinne. Ja jos rehellisiä ollaan, jos näin olisi käynyt, olisin kyllä vakavissani harkinnut jäämistä. Noh, eipä tietenkään käynyt, vaikka kerran oli tilanne, jossa pää vähän alkoi miettiä asioita. Jos ihminen, joka ei oo ikinä käyny Suomessa, saatika tiedä siitä mitään, lähettää tekstareita suomeks (googlen kääntäjän hienoudet), ja sanoo, että eihän toi Berliini-Helsinki -väli nyt niin pitkä lentomatka ole, pitäisikö ilmoittaa että kiitos ja moro, pitää kuunnella järjen ääntä ja mennä kouluun Suomeen? Mutta eipäs innostuta siellä (äiti ja Pippis tää on teille) olen onnellisesti sinkku ja jälleen todistanut, kuinka toisen kanssa ei voi olla täysin onnellinen, jos ei itse ole täysin ehjä. Ja jos ei jätkällä ole kilttejä silmiä. Ne on must.

Tietysti ymmärrän sen, että oon niin in love tähän maahan, koska elämä täällä on ollut niin mukavaa. Ei mitään stressiä vuokranmaksusta tai kouluhommista. Päivät voi nukkua, olla koneella ja maata aurinkotuolissa. Suurimmat päänvaivat aiheuttavat kysymykset, kuten mille klubille mennään viikonloppuna, mihin lähetään reissuun, tai hitto et unohdin lakata kynnet. Kun on kurkkuaan myöten täynnä pientä maalaiskylää ja sen miniatyyri kokoisia piirejä, on unelma muuttaa keskelle ruuhkaista nrw:tä, ja olla lähes vapaa menemään ympäriämpäri miten haluaa. Voi olla utelias ja elää kuten haluaa. Ja elämäsi rahoitetaan. Eihän näin voi jatkua ikuisesti, tiedän. Jo lähtiessä teroitin itselleni, että tämä kestää vain vuoden. Ei kukaan voi olla au pair loppuelämäänsä, ja mennä huidella helppoa elämää. Mutta ihmisen perusluonne on ahne; kaikkea haluaa lisää.

Okei nyt mulla on itku kurkussa. Tätä tekstiä meinaa kirjoittaessa tajusin, että kyllä mä voin tulevaisuudessakin olla onnellinen. Sehän on ihan musta itestäni kiinni! Tietenkään mikään ei korvaa elämää täällä, ei mitään muistoja, mutta niitähän voi hankkia lisää! Täten ilmoitan: en tulevaisuudessa tyydy enää mihinkään, mikä ei tee mua onnelliseksi. Jos haluan kolme metriä leveän sängyn, en syö kahteen kuukauteen ja ostan sen. Jos en halua käytännöllistä hylly-kirjoituspöytä -systemiäni mukaan ekan omaan kämppääni, vaikka se olisi kuinka fiksua ja käytännöllistä tahansa, niin sittenhän en sitä hemmetti vieköön ota. Vaikka olisi fiksua viedä opiskelut päätökseen kolmessa ja puolessa vuodessa ilman katkoja, jos tökkii, niin lähden vuodeksi vaikka Australiaan jos siltä tuntuu. Jo pelkkä välivuoden pitäminen oli multa aika irtiotto, mutta paras päätös IKINÄ. Okei, mulla jäi ihan varmuuden vuoksi opiskelupaikka valmiiksi venaamaan, mutta silti, oon itestäni ihan hemmetin ylpeä.

Vapise Itävalta!

MaY meinaa saapuu aiemmin ku uskotkaan! Tulin just haupparilta, kävin ostamassa lipun Linzin sijasta Salzburgiin. Tää reissu on kyl ollu niin täynnä kaikkia vaihteluita, peruutuksia ja sähläämisiä, että mä oon tainnu lahjoittaa ihan kivat summat Deutsche Bahnille ja lentoyhtiöille. Eka feilasin paluulennon kans, ku keskeytin lipun ostamisen, mutta lippu ilmesty silti mun s-postiin. Ilman mun vahvistusta, ja vielä väärille päiville. Kevyet kolme päivää hengailin Air berliniin asiakaspalveluissa ja lähettelin opodo.de:lle sähköposteja. Vikan puhelun lopussa vielä kysyin, että onhan kaikki nyt ihan ookoo, mä oon maksanu kaiken ja mul on lippu. Tuli myöntävä vastaus ja maY uskalsi vihdoin hengähtää. Sit parin viikon päästä puhelin soi, että lipun kans jotai ongelmia, ja vielä pitäis maksaa 15 euroo. Sanoin et mulle sanottiin et kaikki on ok, ja että kaikki on maksettu. Sanoivat pistäneensä s-postia aikoja sitten. No hiljasta oli mun postiluukussa. Sit kökötin koneella ja päivittelin sähköpostin etusivua puhelin korvalla, toisessa päässä kyllästyneen kuulonen AB:n henkilö. Saatiin tieto mun s-postiin ja maksoin viel mitä piti. Väärästä lennosta, jota en ikinä vahvistanu, sain takas vaan 30 prossaa lipun hinnasta.

No sit junalippu. Tappelin Online e-ticket -kaupan kanssa pari iltaa, kunnes menin itku kurkussa I:n luo, ja alettiin sählään porukal. Lopulta joku ilta siinä klo 23 ja 24 välillä I teki jotkut tunnukset itelleen Deutsche Bahniin ja varas lipun mulle luottokortiltaan. Noh, viime viikolla varmistui muun perheen loma-aikataulut. Lapset lähtee etelän lämpöön isänsä kanssa poikkeuksellisesti jo perjantaina. I lähtee samalla ovenavauksella Etelä-Saksaan, ja myöhemmin vielä Milanoon. S1 on host-perheensä kanssa Ranskassa ja S2 Suomilomalla hoitelemassa asioita. No hitto, sehän tarkottas, että oon perjantai aamupäivästä maanantai aamuun tylsistyneenä ihan yksin. Ja mitäs järkee siinä sitten olis? No niinpä, ei yhtikäs mitään. Joten vähän skypeilyä siskon kanssa, uusi sotasuunnitelma, ja jälleen armoton tappelu DB:n kanssa. I sai lipun peruttua, enkä jääny täs vaihdos ku parikymppii häviölle. Ja nyt siis kävin ostaas lipun (ihan ReiseZentrumista, en enää hitto vie tappele ton nettikaupan kans) Salzburgiin. Älkää kysykö mitä makso, oon jo iteki pudonnu laskuista. Mutta siis pääsiäisloman ekaviikon suunnitelma näyttää tältä: perjantaina junalla Salzburgiin (joudun vaihtaan junaa kaks kertaa) ja sieltä sunnuntaina Steyeriin. Maanantai viiva torstai Steyerin ja Linzin pällistelyä, kunnes torstaina junan kyytiin ja Wieniin. Siellä sunnuntaihin asti, aamulla aikaisin lähtee lento takas Ddorfiin. Loman toisen viikon aikataulusta ei oo vielä oikein selkeyttä, S1:llä on paljon vieraita kyläilemässä, joten lyöttäydyn sit teijän seuraan :D

http://susirajoilla.wordpress.com/2008/01/page/2/

Halusin tolle pidemmälle junamatkalle mahdollisimman vähän vaihtoja, koska noi ICE -junat tuppaa aina olemaan myöhässä. Mutta DB:n virkailijasetä sano, että niin ne voi olla, mutta voi olla ihan kaikissa vuoroissa. Joten ehkä toi kaks vaihtoo ei viel oo ihan mahdottomuus. Perjantaita odotellessa siis! Täst talost suuntaa sillon kuus ihmistä eri puolille maailmaa, ja kun tästä porukasta on 50 % lapsia, menoa ja meininkiä voi aamusella riittää. Onko muuten vinkkejä junamatkalle, että miten sais ajan kulumaan? Läppäriä en raahaa mukaan, joten sen tarjoamat aktiviteetit on poissuljettu. Tietysti maisemien pällistellyä, kuvailua, kynsien hoitoa ja lukemista on luvassa, mutta jos oon vähänki levottomalla tuulella, en saa keskityttyy mihinkään. Kirja jota nyt on luen on tosi hyvä, mutta auf Deutsch, joten se vaatii vähän vielä kovempaa keskittymistä.

Mä kävin muuten perjantaina äänestämässä. Vitsi et oon aktiivinen kansalainen. Tänään kirmasin heti aamusta kampaajalle, ja hitto et muuten väsytti! Eikä se hierova tuoli yhtään edesauttanu tappelua nukahtamista vastaan. Eilinen ilta meni vähän pitkään, sillä katottiin Paranormal Activity. Sitä vois kutsuu jo kauhuleffaks! Hyi hemmetti, mietin pitkään, meenkö yläkertaan nukkuun muiden kanssa, vai rohkenenko yksin alas. Olin rohkee. Tosin katoin kauhuleffan perään Mean Girls 2, ihan varmuuden vuoks. Ensin mainittua leffaa suosittelen erittäin lämpimästi, se on oikeesti hyvä. Jälkimmäinen taas oli ihan rimanalitus, mutta toisaalta en kyllä hirveesti muuta odottanuka.



http://somethingcuteandfunny.blogspot.com/2010/08/vauhdikas-viikko.html

Nyt ois viel puoli tuntia aikaa, enneku L tulee koulusta kotiin. Mun pitää ommella yks pudonnu nappi tohon punaseen trenssiin takas. Hitsi et vihaan ompelua, oon siinä niin auttamattoman huono. Viiden aikaan suunnataan lasten kanssa kampaajalle, saas nähä miten menee. K ei ainaka halua hiuksiaan leikattavan, se harjottelee sellasen Justin Bieber -mallin tukanheittoa. Siinä vaa heilahtaa enemmän poika ku tukka, mut se on niin söpö ku se harjaa A:n harjalla hiukset joka aamu. Ja sen jälkeenhän niihin ei saa koskea ;) Vaikuttaakohan se, et se on pari kertaa tullu ihmetteleen ku mä meikaan, ja mä oon antanu sille hyviä vinkkejä mm valokynän käytöstä, jotenki asiaan ...

I could really use a wish right now

Tapahtuipa jälleen kerran totaalinen kyllästyminen omaan vaatekaapiin. Niinpä kävin vähän UK Instylen sivuilla rakastumassa.

Listojen ihmeellinen maailma

Noin viikko sitte tein to do -listan. Ja se autto, kattokaas kuinka oon edenny!

Varaa kampaaja, oot lykänny sitä kevyet kaks viikkoa
// Done, ens tiistaina tukkalääkäriin




Selvitä pari pankkijuttua (tai laita I soittamaan, möhlit jotain kuiteski)
// Hoidettu, tai I hoiti :)


Ala purkaa tota ostoslistaa, tai saat kulkea kohta alasti
// Mun mieli muuttuu koko ajan, en haluu enää puoliika listan jutuista :DD


Opettele Paintin käyttöä
// Yritys on ainaki kova, kollaasien teko alkaa jo sujua :)


Testaa uudet pohjalliset
// Okei tätä en oo viel tehny, ei oo ollu jalassa pohjallisia vaativia kenkiä.


Ymmärrä, että Sunrise Avenuen Hollywoodhills ja Bruno Marsin Grenade ovat nyt hittejä, ja ne saakin soida paljon, ei väliä kuinka paljon ne jo kyllästyttää
// Hmm, Grenade ei soi enää 24/7 mut hollywood kukkulat kyllä raikaa. Avasin yks päivä radoin "ja studiossa tänään Sunrise Avenuen Samu Haber" okei, ehkä täytyy olla vaan ylpee.


Ota ittees niskasta kiinni ja tajua että tulevaisuus tulee kovaa vauhtia kohti. Ellet halua nukkua sillan alla ens syksystä lähtien, ja mennä duuniin nimeltämainitsemattomaan sahatavarafirmaan; lähetä pari s-postia ja tee muutama puhelu!
// Tästä oon kaikkein ylpein! Duunihommat on hoidettu ja sovittu, ja asuntoasiaki saanu lähtöpotkun.


Tajua, ettei hyvä haltijakeiju tuo sulle järjestelmäkameraa, sun täytyy ostaa se ihan ite
// No mut jos sit vaiks enkelit?


Lajittele lasten puhtaat sukat kaappeihin, tai ne hilppailee kohta paljain jaloin
// Tän tein heti. Onneks muksuilla on nii tajuton määrä vaatteita, että puhtaat vaatteet voi surutta makaa pesuhuoneessa viikonkin verran.


Lataa Adam Lambertin Sleepwalker ja Frida Goldin Wovon sollen wir träumen soittimeen
// Eka check, tokaa ei löytyny. Eilen illalla laitailin soittimeen hirveesti taas musaa. Soittoon pääsee nyt mm HIMiä ja macarenaa :P


Lakkaa näkemästä tyhmiä unia DSDS kandidaateista ja japanilaisista ravintoloista koti-Suomen seurakuntatalolla, jossa et osaa selittää enää suomeks että halutaan maksaa lasku getrennt, nicht zusammen
// Eeipä ole kaverit kummitelleet unessa vähään aikaa, vaikka ihan pöllöjä unia näänki.


Yritä saada L ymmärtämään, että on ihan normaalia, ettei seurustele, ja että en oo rakastunu Justin Bieberiin
// Tästä en tie meneeks tää perille :D välillä saa kyllä nauraa herran kysymyksille ja kommenteille oikein toden teolla.


Laske nenäs alas. Viime viikonlopun kuvien perusteella oot maailman *sensuroitu sana* diiva
// Tästä en tie, täähän on ihan asenteesta kii. Diivailu on hyväksi tietyssä määrässä, enkä mielestäni oo pahimmasta päästä. Kuvat huijaa aina ;)


Tanssi enemmän A:n kanssa
// Waka waka raikaa ja tytöt bailaa!


Lakkaa tekemästä typeriä listoja blogiisi!!!
// Eipä oo yhtäkä tullu tän jälkeen. Mutta seuraavaa odotellessa ... ;)

Heisse oder Scheisse?

Tälläset kaverit vaikuttaa olevan tänä kesänä kova hitti? Mitäs, onko ostamisen arvoset? :)

Nix besonderes

Keskiviikkoinen Centroreissu oli mukava. Vähän ihmisiä ja kivoja löytöjä. Heti ekasta kenkäkaupasta ja lähti mukaan nahkaiset mokkasiinit. Sovittelin paljon erilaisia, ja ne oli ihan mielettömän mukavia jalassa! Ois tehny mieli ostaa ne kaikki. Mutta näihin siis päädyin:



Kavereilla oli aitonahkaisiksi töppösiksi naurettavan pieni hinta, ja The Lista lyheni taas vähän. Nää saa nyt tän kesän toimittaa vaaleiden baltsujenki virkaa.

Henkkamaukassa oli kauhiat alet meneillään, ja raahasin ison kasan neuleita sovittamiskoppiin. Ykskään vaan ei ollu täydellinen. Mutta yhen bongauksen tein, ja se korvaa kaikki maailman neuleet!



Lintuhuivi! Maailman kaunein, henkäyksen kevyt, upea väri, LOVE IT!

Deeämmässä painotin N:lle, että älä anna ostaa mun mitään muutaku yks kynsilakka. Noh, jännä juttu et tarttu mukaan vähä muutaki, mut onneks vaan kaikkee tarpeellista mitä pitää ostaa tasasin väliajoin muutenki. Ja maailman kätevimpiä matkakokoja! Mm piilolinssien käyttäjien matkat on niiiin pelastettu, kiitos tämän ihmekaupan. Mä en halua ajatella elämää ilman DM:ää. Muttasiis, täällä on jo suomalaisneidon mittakaavassa kesäkelit, ja maY:hän ei perhana tänä kesänä itseään polta!

I:n ohjeistuksesta otan kyllä vaan yhen kapselin joka toinen päivä, koska nää voi olla mulle kuulemma aika vahvoja. I sano nähneensä liian monta sellasta porkkanan väristä ilmestystä, joten varovasti beta-caroteenin kanssa ja pikkasen aurinkoa 50 suojakertoimilla, ni saatan jopa näyttää terveen väriseltä :) Tällä hetkellä oon aika törkee ilmestys, ku nassu on (mun mittakaavassa) ihan ruskea, ja kaula, rintakehä jne ihan valkosia. Voin kertoa että tuubitoppi on päivän sana.

Nii ja hei viime postaukseen ois voinu laittaa et mikä kamera mul on. No tää pinkki Olympus Tough, kestää vettä ja iskuja. Ainoo kriteeri ostaessa oli, että toi zoomi ei saa tulla sillai "ulos", joten aina pieneks supistu valikoima. Alle vuoden vanha, ihan jees peruskaveri, ei kuitenka ehkä paras mahollinen. Mut seuraava kameraostos on järkkäri :)

Sunny Saturday

Lauantai oli iiiiiiiihana! Oli ihan täydellinen ilma, plus kakskytviis ja arska porottaa! Mein lähti porukat isovanhempien luo viikonlopunviettoon, mutta mä jäin aiemmin sovittujen suunnitelmien takia nrw:hen. Perjantaina otin suunnan Krefeldiin S:n luo. Vietettiin ihanan rento perjantai, tehtiin ruokaa (mää pilkoin!) ja katottiin Tuulen Viemää  ja Stephordin naiset. Yllättävän hyviä molemmat. Niinku toi meijän ruokaki, joka tehtiin periaattella "koitetaaks laittaa näitäki? joo ja nää vois sopii siihe kans. ja kato nää vois olla hyvii!" Mut siis siin oli tagliatellejä, pakastevihanneksia, tomaattia, paprikaa, fetajuustoo, cashewpähinöitä, sweet and souria jajajajaaaa en muista, kaikkee hyvää :)





Lauantaiaamusella heräiltiin ja katettiin hyvä aamupala ulkoterassille aurinkoon. Aamupäivä lojuttiin aurinkotuoleissa ja lakattiin kynsiä. Iltapäivistä hypättiin Ddorf junaan, reffatiin ässäykkönen ja käytiin vähän shoppaan lippuja illan rientoihin. Joista btw selitän vast huomen. Sit kerättiin kimpsut ja kampsut, ja otettiin nokka Rheinin rantaan. Ei tollasta päivää voinu viettää ku piknikillä hyvässä seurassa :) Päätin jo aamulla, että tällästä päivää ei voi pilata mikään, eikä voinuka.

Kaikki nurmialueet oli jo täynnä kaveriporukoita, pariskuntia ja perheitä, jotka söi, joi, grillas, poltteli vesipiippua, pelas futista ja nautti auringosta. Me tietysti tällättiin ittemme parin poikaporukan väliin, mut ei tullu tällä kertaa kutsua liittyä seuraan grillaukseen :P Alkuillasta vallotettiin ässäykkösen talo ja alettiin valmistautuun iltaa varten.

Näääin iso kiitos ässille ku jaksatte aina kuvata <3 mut miks just sillon ku mul on jättimäinen pala ananasta suussa ? :D

Nyt sataa vetää yhyy :< sil on niin iso vaikutus mielialaan, jos on nätti ilma. On heti niin pal paremmal tuulel! Noh, eiköhän toi tosta auringoks käänny. Mä muuten kyllästyin taas totaalisesti vaatekaappiini. Tuntuu et kaikki tytöt täällä on tajunnu henkkamaukan hienouden, ja verhoutuu kokonaan chinoihin, baltsuihin ja yksinkertasiin yläosiin. Tollasta tyyliä ei yhtään näkyny meinaa talvella. Alkukeväästä olin ihan innoissani klassisesta merimiestyylistä, mutta nyt haluun jotai boheemimpaa! Et varo vaan Kesäneito, tuun ryövään kaappis parin viikon päästä!