Nonih tulihan se sieltä. Oikein kunnon matkaltapaluumasennus ja matkakrapula. Se alko ottaa niskaotetta siinä kohtaa, kun Dublinin lentokentällä oli turvatarkastus täysi kaaos, mulla hirvee väsy ja ikävä, nälkä ja Helsingin kone Stokkiksesta myöhässä. Kun siihen päälle lykätään kauhee lumipyry Suomen päässä ja ilkee vittuilukommentti kanssamatkustajalta bussissa, vietinkin loppumatkan pillittäen ja Frendejä zombina tuijottaen. Heti kotiin päästyäni tein virheen ja avasin sekä aivan täyteen ahdetun kalenterin että koulun sähköpostin, ja BOOM kunnon ahdistus oli valmis. Ylläri en tietenkään nukkunut yhtään yöllä, vaan koko yö meni itkua tuhertaessa kolmen peiton alla.
Nyt alkaa olo olla jo jotenkin ihmismäinen, mutta tää päivä on pakko puhallella vielä kotosalla ja puuhastella rauhassa omia juttuja. Nää on niitä hetkiä, kun tentit, dedikset ja muut velvollisuudet painaa omatuntoa ja huutaa kaikki kurkku suorana huomiota. Onneksi olen ajan myötä oppinut tunnistamaan ne ja tajunnut koska tulee viheltää peli poikki. Annan itselleni luvan möllötellä tämän päivän vielä rauhassa, ja kerätä energiaa loppuviikkoon. Pitäkää huolta itsestänne ja toisistanne!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
May kiittää kommentoinnistasi :)