"Siis jotain lentopalloo vai??! kuka sellasta nyt haluu mennä kattoon?"

Joo tiedetään, lentopallo ei oo mikään suurin valtavirtalaji, jonka SM-liigan finaaleja koko Suomi jännittää hengitystää pidätellen. Mutta eipä siitä nyt silti tartte mitään negatiivistakaan alkaa laukomaan, kun toinen haluaa mennä peliä kattomaan. :) Onneksi luokaltamme löytyi yksi neito, joka on koko pienen ikänsä ollut tekemisissä pallon kanssa, ja joka on vielä entinen vammalalainen, eli kotijoukkueen kasvatti. Joten löysin kuin löysinkin seuraa perjantai-illan penkkiurheiluun!

 Viime perjantaina siis sotkin kaatosateessa Tampere Areenalle jännittämään miesten lentopallon SM-liigan kolmatta finaalia VaLePa vs. Hurrikaani. En ole koko kautena seurannut yhtään koko liigaa, mutta olin matsista aivan täpinöissäni. Mentiin noin tuntia ennen pelin alkua, mutta tietysti täyden salin parhaat paikat olivat jo menneet. Siksi kuvat ei ole mitään huippuluokkaa.  

Peli oli aivan äärimmäisen jännä, ja VaLePan vahvasta alusta huolimatta Hurrikaani tuli vei senkertaisen finaalin potin viidennessä erässä. Erät meni tosi nopeesti, enkä ite ees tajunnu et oli vuorossa jo viides erä. Mahtavaa päästä kattomaan hyvää palloa pitkästä aikaa! Mun silmissä perjantain kuninkaaksi nousi ehdottomasti Olli Kunnari. Ei sen miehen pallonmätkintää tartte ku vilkasta, ni ymmärtää kyllä miks. Muitakin tuttuja nimiä pongailin äänekkäästä ja eläväisestä yleisöstä. (Vammalalaiset lenttisfanit on aika uskollisia, äänekkäitä ja erittäin omistautuvaisia penkkiurheilijoita) Samassa katsomossa meijän kanssa oli varattu yks kokonainen penkkirivi Mikko Eskolle (veli Antti passaa VaLePassa) ja siellä istui aika klaani suomalaisia pallonpyörittäjiä. Jos olisin kehdannut, olisin napannut kuvan Ollin reilun vuoden vanhasta (??) pojasta. Herra oli ehkä maailman suloisin ilmetys valkosissa tennareissaan, isoissa kuulosuojaimissaan ja maailman pikkiriikkisimmässä VaLePa-paidassaan!  

Makkaransyönti tokalla erätauolla on kuulemma pitkä perinne. Ja aikamoinen lössi sitä perinnettä noudattikin!

Vierasjoukkueen kannattajat eivät jääneet yhtään isäntäjoukkueen fanikatsomoa huonommaksi. Loimaalta oli lähtenyt sakkia muutaman bussin verran huutamaan Hurrikaani voittoon. Kelta-mustasta massasta pongailin myöskin tuttuja kasvoja.  

Tällä hetkellä otteluvoitot ovat 2-2 ja mestaruuteen tarvitaan neljä. Viides finaali pelataan Salossa, ja jos VaLePa voittaa sen, on ratkaiseva peli täällä Tampereella! Vaikka 20 € pääsylippu kirpaiseekin hieman, aion tasan tarkkaan istua Areenalla katsomassa kaikki täällä pelattavat pelit. Mestaruusjuhlat kotihallissa olisi mahtavat! Torstaina siis seuraava kotipeli, jännitetään miten käy!