Arvatkaa mikä on ironisuuden huippu? Se, että May herää sunnuntaiaamuna kello 7:00 pirteenä ku samperin peipponen. Why, why God why? Miks näin ei käy koskaan kouluaamusin? Mitäs siinä sitten teet, kun aamuaurinko paisto niin kuumasti ettei sängyssä voinu enää makoilla ja kone ei menny nettiin. Söin kerrankin kunnon aamupalan ja aloin siivoileen. En kuitenka viittiny alkaa imuroimaan. Siinä sitten hippastelin, haistelin kylmää ulkoilmaa ikkunasta ja harkitsin ulos aurinkoon lähtemistä. Selailin vähän ruotsin kirjaa, kunnes päätin kuitenkin vaihtaa kieliopin hyvään romaaniin. Nukahdin pariks tunniks. Iltapäivään mennessä en ollu saanu ketään lähteen mun kaa Kauppiin lenkille ja valokuvaileen, joten otin ja lähin yksin. Jännästi en ollu ainut.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
May kiittää kommentoinnistasi :)