Winter wonderland

Päivänasujen onnistuminen on enää riittävaa valoa ja kuvaajaa/jalkaa+kaukosäädintä vaille! Nii ja tietty voishan tosta mallistakin muutaman sanan vaihtaa, mutta mitäpäs me maan matoset Luojan luonneille voidaan. Tänään alko koulu, hyi. En ollu ku vähän alle 10 minuuttia myöhässä aamulla, mikä on mun mielestä aika suoritus. Tästä periodista on tulossa vähän erilainen kuin edeltäjistään, ja nähtäväksi jää onko se hyvä vai huono juttu. Panokset ainakin kovenee päivä päivältä. Aion tän viikon käyttää opettajien perässä juoksuun, koska  haluan saada nollatenttini pois päiväjärjestyksestä. Tiedän etten pysty siihen yksin, joten nyt sormet ja varpaat ristiin että apua löytyy.

Ja mitä olisikaan postaus ilman vierailevaa tähteämme herra Nössöä! Kämppis tuli sunnuntai-iltana kotiin, ja ilmoitti eilen Nössölle, ettei me päästetä sitä enää takasin. Tänään kun kotiuduin koulunpenkiltä, ulko-ovella mua odotti kynsilakkapullo. Toinen makas huoneeni ovella, huulirasva oli vaatekaapin edessä ja bephanten tuubi pöydän alla. Harvinaisen paljon kosmetiikasta kiinnostunut nuoriherra, täytyy myöntää. Muutenkin toi mun yöpöytä on maailman kivoin, siinä kun on niin paljon kaikkea pientä kivaa, joita sitten voi mätkiä tassulla. Kun huomasin silmälasieni olevan vaarassa, nappasin kaverin pienelle jäähylle.

Tehtiin siinä sitten enkun läksyt porukalla. Vaikka Nössö tosin heitti välillä vaakatasoon ja mä sain tehdä kaiken työn.



Lisäksi nyt on taas löytyny maailman mukavin köllimispaikka:

Ei haittaa vaikka joku olisi juuri käynyt suihkussa tai pessy kätensä, meikkinsä, hampaansa yms. siinä märässä lavuaarissa tai suihkun lattialla on niiiiiin kiva pötköttää! En oo vielä päättänyt meneekö tämä tempaus jo sietorajani yli, kovin hygienistä se kun ei ole. Mutta toisaalta, eiköhän yks molskahtaminen tonne vessanpyttyyn opeta herralle missä on mukavin makoilla ja missä ei.