Saaks tätä pinkkinä?

Yhyy Nössö lähti takas kotiin :( olin jo niin tottunu et joku hulivili vilistää kokoaja jossain, et joku tunkee syliin tai kirmaa päättömästi kulkuspallon perässä. Kämppis sano ihan samaa, että onpa oudon rauhallista. Meillähän meni Nössön kanssa tosi hyvin; se ei kakkinu eikä pissiny mihinkä luvattomaan paikkaan, ei rikkonu mitään, eikä kiljunut täällä yksin pitkiä päiviä. Sitten koitti viimeinen ilta. Kello läheni puolta yötä ja olin jo ihanassa horrostilassa lämpimän sängyn pohjalla. Kuulin vähän ääniä, mutta aattelin että herra vaan kirmaa jossain hiiriensä kanssa. Kunnes KRÄTS! Nousin katsomaan mitä ihmettä oikein tapahtui, ja tällainen näky oli vastassa:

Ja voi vitsi miten kivoja multapaakkuja tosta purkista irtoskaan! Mikäs sen parempi, kuin alkaa leikkiä niillä niin, että koko keittiö on kohta mullassa. Siinä kohtaa nappasin katin, kiikutin sen kämppiksen huoneeseen ja aloin siivota. Sitten kahmaisin herran syliini, menin sänkyyn ja ilmoitin että nyt sitten nukutaan. Ja että inahdustakaan ei saa enää kuulua. Heräsin aamulla Nössö jaloistani.

F siis palasi Itävallan reissultaan, ja Nössönhakuvierailun kunniaksi päätin paistaa lättyjä. Menin jopa niin pitkälle, että kiskaisin muutaman vuoden pölyä keränneen esiliinani päälle.

Tänään kävin ostaan uuden puhelimen. Eikä mennyt ku kevyt tunnin verran ku väännettiin myyjän kans, että mikä liittymä sopis mulle, ja mitä mihinkin pakettiin kuuluu jne. Kui se noin hemmetin vaikeeks on nykyään tehty? Kaiken maailman nettisydeemit ja älypuhelinhölpötykset. No mutta nyt on sit nettipaketillinen älypuhelin kourassa, ja pariin kertaan on meinannu itku tulla kun en vaan osaa käyttää tota. Onneks sain vähän apua, ja perusjutut pitäs olla nyt kunnossa. Silti valtuutin varmuuden vuoks kämppiksen tarkistaan et oon aamulla heränny, koska en oo varma osasinko laittaa ton herätyksen oikein. Eli sellasta täällä. Huomenna lyhyt koulupäivä ja haalaribileet, jeejee! :)