No sitten lauantai. Lähin alkuiltapäivistä kohti Erkrahtia ja S1:stä. Ddorf haupparille päästyäni huomasin, että S-juna oikeeseen suuntaan on peruttu. Noh, venailin sitten puoli tuntia seuraavaa. Pääsin junaan, mutta vain kaksi asemaa eteenpäin, kunnes juna pysähtyi ja tuli kuulutus, että kiskoilla on jotain tulitöitä tai tulipalo tai jotain muuta vastaavaa, ja että tästä eteenpäin ei enää liikuta. Ihmiset poistuivat vihaisina junasta, ja menipä muutama jopa haukkumaan junankuljettajaa, ja raiteilla puhkeisin aika riita. Mä hyppäsin seuraavaan junaan, joka tuli naapuriraiteille, koska se meni oikeeseen kaupunkiin. Ei tosin oikealle asemalle, mutta ajattelin, että jatkan sitten sieltä oikeeseen osotteeseen. No puhelu ässäykköselle paljasti että en tule pääsemään millään asemalta, jota kohti matkustin, oikeaan paikkaan. Ihan kiva, olin siinä vaiheessa jo junassa. Kuulin kun pari vanhempaa rouvaa puhui asemasta, jonne munkin piti päästä, joten kysyin rouvilta josko he tietävät millä sinne päästäisiin. Vieressä seisova nainen kuuli pohdintamme, ja neuvoi, miten pääsemme tulevalta asemalta seuraavalle. Jäätiin rouvien kanssa sitten pois seuraavalla asemalla, ja alettiin kävelemään. Käveltiin aikamme, kunnes tuli eka bussipysäkki vastaan. Huomattiin että lähimpään puoleen tuntiin ei mene busseja, joten patikointi jatkui. Ja mulla oli jalassa flip flopit. Ja elohopea killui noin 32 lämpöasteessa. Varsin miellyttävää reippailua siis. Päästin seuraavalle juna-asemalle ja löydettiin oikea pysäkki, mistä puolen tunnin istumisella pääsisimme oikeaan kaupunginosaan. Bussia ei vain aikataulusta huolimatta kuulunut. Soitin S:lle että tulee hakemaan mut, ja juuri kun sain puhelimen takaisin laukkuun, bussi kurvasi pysäkille. Nomutta, S2:lle kävi sama, joten käytiin käytiin hakemassa neiti kyytiin ja hurautettiin vihdoin grillailemaan. Onneksi sattui nämä kaksi ihanaa, terveyssandaaleissaan t:öpsöttävää kuuttakymppiä käyvää rouvahenkilöä samaan junaan. En tiedä miten oisin muuten päässy pois. Ja ilma oli kuumuudesta huolimatta mitä parhain, joten mikäs siinä vanhojen lehmusten reunustamaa kaunista asuinkatua tarpoessa, ja mukavia juteltaessa. Ja rouvat eivät udelleet kertaakaan mistä olen kotoisin. Yleensä ihmiset kysyvät sitä aina jossain vaiheessa, koska totta kai mulla on pieni vieras korostus saksankielessä. Sunnuntainakin yksi tyttö kysyi että puhummeko latinaa suomea polottaessamme. Ehkä silti paras oli, kun eräs nainen kysyi, olemmeko Espanjasta. Kyllä, kolme suomea keskenään puhuvaa blondia, mistäs muualta.
 |
| kuva |
Kun sitten vihdoin päästiin grillin ääreen, heitettiin ritilälle kanavartaita ja vihanneksia ja nautittiin sangriakannun kanssa helteisestä lauantaipäivästä. Parin tunnin päästä lähettiin Ddorfiin ihan älyloistaviin beachpartyihin. (Keskelle teollisuusaluetta oli tuotu ihan v... siis todella iso määrä hiekkaa, palmuja, aurinkotuoleja ja -varjoja, patio ja uima-allas, ja konemusa pauhasi. Reivattiin varmaan neljä tuntia) Tosin sitäkin junaa satiin ootella puolisen tuntia. Nii ja tietysti mä ja mun kamera oltiin taas eri osotteissa, siksi kuvamateriaalin puute. Kotiuduin puoli kahen maissa laukku, vaatteet ja kaikki maholliset ja mahottomat paikat täynnä hiekkaa, joten kävin vielä suihkussa ja kattelin Frendejä joskus kolmen aikaan.
Sunnuntaina meiltä lähtii muut poimimaan mansikoita, mutta mä suuntasin taas ässälle. Ollaan selvästi saatu joku grillikärpäsen purema, kun laitettiin taas grilli kuumaksi, ja heitettiin kanaa ja paprikaa fetalla grilliin kuumenemaan. No mun oli sit tietty bussi myöhässä, ja saavuin asemalle junan kanssa samaan aikaan. Otin bussin ovelta ihan jäätävän spurtin oikealle laiturille. Joku mies näki kirmaamiseni, ja yritti pitää junan ovea auki, siinä kuitenkaan onnistumatta. Painoin ovenaukaisunappia juuri sillon kun ovet sulkeutuivat ja vihreä valo sammui. Kirosin, kunnes kuulin parin vaunun päästä äänen huutavan, että täältä ehtii vielä. Uusi spurtti, ja ehdin juuri ja juuri vilahtaa ovien välistä junaan ennen niiden sulkeutumista. Koko muu asemalaituri repesi raikuvaan nauruun kun kiljuin JEEEEEE tajutessani ehtiväni sittenkin junaan. :D Tietysti juna oli Ddorf haupparilla vähän myöhässä, ja ihmismassan takia en päässyt heti junasta ulos. Jälleen juoksua, ja ehdin seuraavaan junaan loistavasti, sillä ko. S-juna oli poikkeuksellisesti myöhässä. (Yleensä kaukojunat on myöhässä, mutta s-junat ei) Päästiin sitten ykkösen kanssa kakkosen luo ja grillailtiin kaikessa rauhassa, katottiin ukkosen ajan leffaa ja leikittiin poikien kanssa.
 |
| kuva |
Illalla lähettiin kotiin, ja saatiin tietysti ensin odottaa junaa puoli tuntia. Kun vihdoin päästiin junaan, se seisahtui raiteille. Kahdesti. Loppujen lopuksi 13 minuutin matkaan meni tunti. Missattiin tietysti parit junat, ja edessä oli vajaan tunnin odotus haupparilla. Vihdoin pääsin kotiin vievään junaan ja bussikin meni juuri sopivasti. Mutta siinä vaiheessa kun bussikin seisahtui pari kertaa tuntemattomasta syystä parille pysäkille tajuttoman pitkäksi aikaa, alkoi vähän huumori loppumaan. Mulla oli nälkä, väsy ja kuuma, kello lähenteli yhtätoista, ja missasin Saksan huippimalli haussa semifinaalin. Onneks kotona odotti paljon mansikoita ja tuoretta mansikkahilloa lettujen kera :)
Mutta siis semmosta junailua tänä viikonloppuna! Ei tähän voi taas muuta todeta, ku että liebe dich DB! ....not.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
May kiittää kommentoinnistasi :)