Lauantaina oli iltapäivistä L:n kauden eka futispeli, ja totta kai sinne oli päästävä kentän laidalle kaikkien eväskasseja raahaavien kotiäitien ja olutta siemailevien, jalkapallosta kaiken tietävien isien kanssa. Mä elin tietty ihan täysillä messissä, muttakun kaikki ohjeet ja loistavat neuvot tuli automaattisesti suusta suomeks, ni eipä niistä paljon hyötyä ollu. Tälläkertaa peli päättyi meidän tappioon, mutta L teki yhen maalin, joten se helpotti vähän karvasta häviötä.
Muut lähti siitä sitten jätskibaariin Oma K:n ja Onkel V:n kanssa ja mä fillaroin mun überhienolla pyörällä (laitan huomenissa kuvaa) kotiin tälläämään. S tuli meille ja laiteltiin itteemme ja vaatekriiseiltiin ja huomattiin et meijän juna lähtee vartin päästä. No äkkiä bussipysäkil, mut ei käyny tuuri, joten ei ehitty.
Mentiin siis tälläseen suomalaisten kuukausittaiseen tapaamiseen. Ohjelmassa oli Rheinin risteily ja illallinen. Ehittiin monien monien vaiheiden ja kännisten jalkapallofanien jälkeen nippanappa laivaan. Sää oli ihan mieletön, muttei tietty päästy kannelle. Se risteily oli aika rahantuhlausta, paatti vaappu tunnin ajan edes takasin Altstadin edes, ja välil tuli jotai selostusta tärkeistä rakennuksista. Sit jatkettiin drinkkien jälkeen syömään, koska aateltiin et ois nopeinta mennä täs porukas, koska heillä oli pöytävaraus. No eihän sitä ruokaa venattu ku se tunti. Tääl on niiiiin hidasta palvelua, että monella suomalaisella menis hermot, varsinki baareissa, jossa juomia saa äkkiä venata 20 minsaa. Kuvia ei nyt oo paljoo, sorry.
Mutta tässä ihanaiset seuralaiseni! Me kolme oltiin ainoot ku osallistu risteily-ruokailu -juttuun, muut tytöt peru viime hetkel.
Sitten mentiin kaupan kautta hengaileen rantaan yksil portail, joilla on aina ihmisiä istuskelemassa ja juomassa ja tapaamassa toisiaan, oli ilma mikä hyvänsä. No nyt sattu tosi hyvä keli, joten tavattiin paljon muita au pair tytsyköitä ja poikia. No okei yks au pair poika. Lähettiin suomalais-jenkki-uus-seelanti-meksiko-puola-ranska-britti-saksa -porukalla yöelämään ja kierreltiin drinksuilla eri paikoissa.
Sitten treffattiin vielä näitä suomalaisia, joiden kanssa oltiin syömäs ja lähettiin niiden kaa klubbaileen. Me oltiin siis ehdottomasti porukan nuorimmat, muut seurueen jäsenet oli pääasiassa korkeestikoulutettui 25+ pariskuntia, jotka asuu ja työskentelee täällä. Mutta porukka otti meijät tosi hyvin vastaan ja vei ihan mielettömäl klubil, Nacht Rezidensiin. Paikka oli ihan jättimäinen livelavoineen kaikkineen, muttei todellakaan opiskelijabudjettiklubi. Suomessa sellanen paikka ois VIP ja vähintään k25, mutta tonne oli lähinnä pärstäkerroin. Tennarit jalas ei pal sinne ois menty. Mut oli ihan sika hauskaa! Nii ja löysin oluen, jota melkkest pystyy jopa juomaan: Beck's Lemon.
Sieltä lähettiin, varpaiden huutaessa hallelujaa, kipittään juna-asemal ja katos; kahen tunnin pääst lähtee seuraava juna kotiin! Ihanaa, varsinki ku kello oli 15 vail neljä. No mut onneks S tuli meil yöks ni ei tarvinu yksin asemilla pilkkiä. Ja kotiin päästiin siinä kasin maissa, lapset vähän ihmetteli :D
Nyt kyl ei oo enää niin kivaa, muhun iski meinaa ihan hirvee flunssa. I sano et tuut varmaan sairastaan kaikki maholliset taudit täällä, sillä viruskanta on niin eri ku Suomessa. Aikun kiva ..... - .- Eilen oltiin syömäs yhes jätskipaikas ihanii vohvelei, ja tapasin ekaa kertaa toiset naapurit. Siel on ihana koira <3 Vähän helpotusta hauvakuumeeseen ja -ikävään.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
May kiittää kommentoinnistasi :)