Ostin tosiaan ihka uuden matkalaukun lähdön kunniaks. Aattelin olevani fiksu ku ostin keskikokosen suuren sijasta. Tietty sellasel jättiläisel ei ois käyttöö tulevaisuudes, mut nyt ois ihana jos tohon pihaan peruuttais rekka johon voisin vaa viskellä tavaraa. No mut yks hyvä puoli täs on: tulee vuoden aikana shoppailtuu enemmän! Ja kun kotona odottaa paljon tänne jääneitä kenkiä, vaatteita yms. on vaatekaapin koko ihan hyvällä mallilla :D ja sit ei tuu kauheeta kiusausta shopata opiskeluaikana, jolloin tunnetusti eletään vain niillä nuudeleilla. Kätsyy ku voi shopata omassa kaapissaan ;PJoo tiiän; oon hirvee materialisti ja hirvee ihminen ja suurinosa mun räteist on tehny pikkulapset nälkäpalkalla, mut jos täs maailmas on yks asia joka oikeesti tekee mut onnelliseks, ni se on shoppailu. Suotakoon se ilo mulle, jooko.
Punaiset paholaiset alkaa revetä liitoksistaan. Ehkä vielä yks karsinta on tehtävä. Äiti vaan sano et kyl ne vaatteet tääl sit odottaa sua vuoden kuluttua, mut mitä jos tuleeki joku tilanne mis aattelee et vitsi, tää ois ihan täydellinen asu tähän tapahtumaan, ja sit tajuu et ko. vaate on Suomes? Ei kiva. Vaatteet kuitenki kertoo paljon kantajastaan, se on fakta.
No, vielä näyttää tältä, mutta lupasin mennä illaks töihin, ja kakkosperheeltä tuli aamusella ihana puhelinsoitto. Ehkä vaan teen tän klassisen ja istun laukkujen päälle ja tungen vetskarin väkisin kii. Ja sit muistan et jotai elintärkeetä on pohjalla :D no ei, kyl tää täst viel iloks muuttuu C:
Seuraava postaus on varmaan kriiseily/jännitys/ilostapakahtuminen/ilonkyyneleet/intoilu -teksti keskiviikkoillalta tai torstaiaamulta. Sitä odotellessa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
May kiittää kommentoinnistasi :)